Varjo

Elizabeth Kappler, Rosemarie Figueroa Jacinto, S. Arndt

Understanding the capabilities and limitations of virtual reality head-mounted displays are key to using virtual reality devices appropriately to display complex 3D information. This study sought to replicate and compare tests characterizing visual acuity and perception using the Oculus Rift and HTC Vive Pro head-mounted displays against the Varjo XR-3 headset. 14 participants tested the Varjo XR-3 in a series of visual and perceptual tasks. Performance in the central field of view was assessed using the Snellen and Landolt tests of visual acuity as well as contrast sensitivity circles. Visual performance in the peripheral field was measured by evaluating symbol and color detection at increasing levels of eccentricity. The Varjo XR-3 provides significantly better visual acuity compared to previously tested headsets. Symbol recognition in the peripheral region is similar when viewed through the Varjo XR-3 compared to in the real world and head movements play a significant role in increasing perceptual field of view.

Y. Forestier

Publie par un groupe de chercheurs finlandais associes de longue date dans des travaux communs, ce petit livre se veut une reponse a la confiance affichee par l’ouvrage de Pasi Sahlberg, Finnish Lessons (2015), qui a connu un retentissement mondial en proposant une interpretation des bons resultats de l’Ecole de leur pays. Ce travail a en outre une ambition theorique qui merite d’etre exposee : approfondissant les critiques d’Antonio Novoa sur les limites de la demarche comparative en educati...

Leon Sebastian Fuessner, Togtokhtur Batbold, Ronald Schroeter, Sébastien Glaser

We present a high-fidelity interactive visualization of real-world automated driving data, developed using AWSIM and Autoware. The system replays sensor data (LiDAR, camera, GPS) captured during a drive through the Mount Cotton closed circuit near Brisbane, Queensland, Australia. These data are synchronized with a Unity-based simulation of the same environment, enabling detailed visualization and analysis of edge cases in a safe and repeatable virtual setting. This demo integrates virtual reality (VR) to immerse users in the simulation using a VARJO-XR4 1 headset, providing intuitive access to recorded data streams, vehicle telemetry, and ROS2 communication channels. Our aim is to showcase how immersive, data-driven digital twins can enhance interaction design, debugging, and human-in-the-loop evaluation in autonomous driving. The platform offers practical value for researchers and practitioners in simulation-based testing, teleoperation, and human-machine interface (HMI) development.

Elina Pyy

Arvio teoksesta: Jaakkojuhani Peltonen: Aleksanteri Suuri. Sankari ja myytti. Gaudeamus 2021. 264 s. ISBN 978-952-345-114-8.

Riikka Hohti, Riikka Haapalainen, Noora El Harouny, Jonna Halli, Miina Kanko, Melanie Orenius, Saban Ramadani, Säde Rinne, Lumi Wiikari

Kollektiivinen artikkelimme on sommitelma, jonka tarkoitus on tutkia antroposeeniksi nimetyn hetken kulttuuriperintöä ja antikolonialistisen taidepedagogiikan mahdollisuuksia taidemuseossa. Olemme joukko kuvataidekasvatuksen opiskelijoita, tutkijoita ja taidemuseon pedagogeja. Kerromme toteuttamastamme puolen vuoden mittaisesta opinto- ja tutkimusprojektista, joka rakentui Helsingissä syksyllä 2020 Amos Rex -taidemuseossa avatun Egyptin loisto -näyttelyn ympärille. Antroposeeni, ”ihmisen aika”, on paitsi ympäristökriisi myös ontologinen kriisi, sillä se pakottaa (länsimaisen) ihmisen itseymmärryksen kokonaisvaltaiseen uudelleen arviointiin. Museoilla on perinteisesti nähty olevan tehtävänä ja vastuuna välittää kulttuuriperintöä uusille sukupolville. Kysymme, miten museopedagogiikassa voidaan käsitellä perintöä, jonka alamme yhä paremmin ymmärtää kolonialistisen riiston ja länsimaisen valkoisen ihmisen etuoikeuksien tuotteeksi. Tuo perintö on myös tuottanut tämänhetkiset ympäristö- ja yhteiskunnalliset kriisit. Antroposeenin ja koronapandemian värittämään hetkeen tiivistyy erityistä outoutta, epävarmuutta ja herkkyyttä. Kuvaamme tässä artikkelissa kriittistä prosessia, jonka aikana siirrymme tekstejä korostavasta lähestymistavasta kohti ihmistä laajempaa metodologiaa: aistimaan ja havainnoimaan näyttelyesineiden, näyttelytilan, historioiden ja tulevaisuuksien välille muodostuvia suhteita, tunnelmia ja ilmapiirejä. Tutkimuksellisesti artikkelimme esittelee ajatuksen ilmapiiristä posthumanistisen ja kriittisen museotutkimuksen metodina, jolla voi toisaalta herkistyä antroposeenin tunnetapahtumalle, toisaalta lähestyä ihmistä laajempaa suhteisuutta. Pedagogisella tasolla erittelemme museopedagogisten toteutusten syntyprosesseja, joita leimasi tietoisuus uudenlaisesta vastuusta.